Välähdyksiä Valokuvaportfoliosta

Viime keväänä kävin ensimmäisen valokuvauskurssini. Se oli jokseenkin mielenkiintoinen. Haastavan siitä teki aikataulun ja suotuisten säiden sijoittaminen yhteen. Lopulta sain kuvattua valmiin kokonaisuuden, josta nostan tähän muutaman itselle tärkeän tai muuten onnistuneen kuvan ja annan pienen välähdyksen teille portfolioni tunnelmasta. (Huonommat kuvat jääköön mulle itselleni.)

Lähdetään liikkeelle perin itsekkäästi, omakuvalla. Tykkään jotenkin tosta valosta mun hiuksissa. Kun se on tollainen epämääräinen ja taittaa kauniisti hiuksien väriä. Niin ja ärsyttää siis niin paljon, kun kuvien laatu meni ihan pikselimössöksi, paskaksi.

Tätä oli hieno päästä kuvaamaan, talo oli valtava kartano keskellä puistoa.

En varsinaisesti pidä tätä kuvaa mitenkään niin erityisenä, paitsi, että erityisen siitä tekee se kuinka lähelle orava minut päästi. Mussa taitaa olla luontokuvaajan vikaa...

Tämä kuva on minun kotipihasta otettu. Parasta täällä kaukana korvessa asumisessa on se, miten ihana aurinko on. Joka ilta, joka aamu se on erivärinen, (niin, muuallahan et voi aurinkoa siis nähdä).

Ihana Elina. Niin aito.

Tänä vuonna alkaa uusi kurssi. Tekemällä oppii, aina hitusen paremmaksi valokuvaajaksi.


- África